Hankesuunnitelman tiivistelmä
JOUSTAVAT KOULUTUSMALLIT YHDESSÄ YRITYSELÄMÄN KANSSA
1. Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä
Osaavan työvoiman ja koulutuksen saatavuus vaatii uusia joustavia koulutusmalleja ja uudistuneen lainsäädännön konkreettista hyödyntämistä. Isojen koulutusmullistusten jälkeen toisen asteen toimijat sekä korkeakoulut hakevat uudenlaisia tapoja toteuttaa koulutuksia. Entinen perinteinen tutkinto- ja luokkamuotoinen opetustapa on paikoin pystyttävä kokonaan unohtamaan ja mietittävä paremmin nykyajan yrityselämää palvelevia koulutustoteutuksia. Olemme lähteneet hankkeessa siitä, että lähdemme pilotoimaan valtakunnallisesti noin kymmenen erilaista uutta koulutustapaa osaavan työvoiman ja/tai eriasteisten koulutustoimijoiden saatavuuteen seutukaupungeissa. Uusi lainsäädäntö mahdollistaa yhdessä tietoteknisen murroksen kanssa täysin uudenlaisen koulutustarjonnan ja järjestämistavan toiselta asteen korkea-asteelle. Teknologian nopea kehittyminen edellyttää koulutustuotteiden nopeampaa uudistumista ja parempaa kohdentumista alueellisiin yritys- ja elinkeinotarpeisiin. Uutuusarvona reagoimme seutukaupungeissa koulutuksen lainsäädännön muutosten tuomiin mahdollisuuksiin sekä maakuntauudistuksen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Tämä edellyttää lähes kaikkien toimintatapojen uudelleenarviointia ja organisointia niin seutukaupunkien alueella kuin niiden välisessä yhteistyössä. Tämän vuoksi pilotit on valittu toteutettavaksi maantieteellisesti läpi Suomen sekä eri toimialoja tukien.
Seutukaupungit eli maakuntien kakkos- ja kolmoskaupungit ovat yleisesti teollistuneita ja työpaikkaomavaraisia seutukuntia (usein yli 100%), joissa useat eri alat kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Ne tunnetaan usein vahvasta teollisista toimialoista ja monipuolisesta pk-yrityskentästä. Seutukaupungeissa sijaitsevat yritykset ovat jo pidemmän aikaa viestittäneet osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvistä vaikeuksista ja jo pari vuotta jatkuneen talouden kasvukauden aikana huoli työvoiman saatavuudesta myös tulevaisuudessa on kasvanut entisestään. Seutukaupunkien yrityskanta tarjoaa monipuolisia työskentelymahdollisuuksia eri ammattialojen taitajille ja työpaikkatarjonta lisääntyy sekä yritysten liiketoiminnan kasvusta, että henkilöstön eläköitymisestä johtuen. Syntyvyyden laskun myötä tulevat ikäluokat eivät välttämättä riitä täyttämään kaikkia avautuvia työmahdollisuuksia. Seutukaupunkien elinvoimaa, veto- ja pitovoimaa on mahdollista kehittää koulutus- ja elinkeinosektorin tiiviillä yhteistyöllä. Osaavasta työvoimasta on pulaa valtakunnallisesti ja tähän haasteeseen vastaamme järjestämällä koulutusta rohkeasti uusia toimintamalleja kehittämällä. Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa hankekokonaisuus lähtee kehittämään uudenlaista Monikampus Finland –alustamallia, jossa koulutuksen strategisina kumppaneina ovat yritykset (paikallinen ja maakunnallinen elinkeinosektori), elinkeino- ja yrityspalvelutoimijat, työvoimaviranomaiset sekä eriasteisen koulutuskumppanit toiselta asteelta korkeakouluihin. Hankekokonaisuuden ja pilottien avulla halutaan ottaa käyttöön täysimääräisesti ammatillisen koulutuksen reformin ja uudistuvan lukiokoulutuksen tuomat potentiaalit.
Ammatillisen koulutuksen reformi antaa hyvät mahdollisuudet uudenlaisiin koulutusratkaisuihin koulutuksen järjestäjien ja yrityselämän yhteistyönä. Seutukaupungit tarjoavat laajaa osaamista erilaisiin työvoimatarpeisiin, mutta aina työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Ilmiön osaselittäjiä voivat olla osaamisen kohtaantohaasteet, väestön ikärakenne, yritysten maantieteellinen sijoittuminen sekä työvoiman liikkuvuus eri työmarkkina-alueille tai -alueiden välillä. Samanaikaisesti seutukaupungeissa ja niiden lähialueilla on kuitenkin olemassa olevaa työvoimaa, jotka voisivat sopivien koulutuspolkujen kautta työllistyä työvoimapulasta kärsiville aloille. Työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut parin vuoden aikana merkittävästi, mutta työttömiä työnhakijoita on edelleen monilla seuduilla. Nuorista ammattiin valmistuneista työllistyy tällä hetkellä valmistumisen jälkeen noin puolet (eri lähteiden mukaan 40-80 % alasta ja kaupunkiseudusta riippuen). Osalla nykyisistä työnhakijoista työllistymisnäkymät oman koulutus- ja osaamistaustan tehtäviin ovat hyvin heikot ja moni pohtiikin alanvaihtoa yhtenä työllistymismahdollisuutenaan. Hankkeella pyritään vaikuttamaan myös tämän väestöryhmän työllistymiseen lyhyt- ja täsmäkoulutusten avulla.
Vahvan työpaikkaomavaraisuuden ansiosta seutukaupungit ovat valtakunnallisesti merkittäviä työssäkäyntialueita. On kuitenkin huomioitava, että teollisten alojen ja tiettyjen palvelualojenkin osalta työvoiman saatavuutta saattaa vaikeuttaa ko. työtehtäviin liittyvät vanhentuneet ja osittain virheelliset mielikuvat alojen raskaudesta, likaisuudesta, heikosta palkkauksesta jne. Alojen vetovoimaisuuden lisäämiseksi on tehtävä konkreettisia toimenpiteitä, jotta alan koulutuksiin saadaan hakeutumaan henkilöitä mm. ammattialoilta, joissa työllistymisnäkymät ovat heikot. Usein uudelleenkouluttautumiseen liittyy myös virheellinen käsitys, että koulutus olisi hyvin pitkäkestoista, vaikka moniin työtehtäviin pystyy kouluttautumaan varsin lyhyen täsmäkoulutuksen avulla, varsinkin jos henkilöllä on alalle soveltuvaa aiempaa koulutusta tai työvalmiuksia. Lisäksi tutkimusten mukaan yritysten päätökseen sijoittumispaikkakunnassa vaikuttaa entistä useammin arviot osaavan työvoiman saatavuudesta sekä alueen väestön koulutustasosta sekä koulutusmahdollisuuksista. Tämän vuoksi seutukaupunkien pito- ja vetovoimatekijät ja niiden vahvistaminen ovat merkittävässä roolissa niin osaavan työvoiman saatavuuden kuin elinvoiman kehittymisen näkökulmasta. Tämä vaatii taustalle ketterää ennakointityötä sekä riittävän vetovoimaisen seutukaupunkiverkoston uusien asukkaiden ja yritysten integroitumiselle seutukaupunkien alueille, mutta samaan aikaan riittävää pitovoimaa olemassa olevan yritys- ja väestöpohjan pitämiseksi alueilla. Hankkeessa laaditaan valtakunnallinen seutukaupunkien ennakointiselvitys sekä pilotoidaan erilaisia pito- ja vetovoimaan liittyviä toimenpiteitä.
Seutukaupunkien yhdeksi osaavan työvoiman saatavuuteen liittyväksi haasteeksi on muodostunut yrityslähtöisen ja yritysten tarpeisiin vastaavan koulutuksen saatavuus. Yliopistot sijaitsevat keskuskaupungeissa, ammattikorkeakoulujen toimipisteitä on vuosien mittaan karsittu huomattavasti ja myös toisen asteen oppilaitosten yksiköt ovat osalta paikkakunnista kadonneet. Koulutuksen sijaintipaikkakunnalla on aina etulyöntiasema vastavalmistuneen opiskelijan työllistämiseen harjoittelujen ja paikkakuntaan sitoutumisen kautta. Seutukaupunkien menestymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että opiskelijavuosia ja aloituspaikkoja kohdennetaan seutukaupunkeihin eli sinne missä työpaikat sijaitsevat ja lisäksi luodaan uusia innovatiivisia toimintamalleja hyödyntäen monikampus-alustamalliin pohjautuvia eriasteista koulutusyhteistyötä hyödyntäviä koulutuskeskittymiä, joilla voidaan vastata seutukaupunkien yritysten osaajatarpeeseen.
Joustavat koulutusmallit yhdessä yrityselämän kanssa -hankkeessa rakennetaan seutukaupunkien osaavan työvoiman ja koulutuksen ja yrityselämän yhteistyötä palveleva toimintamalli, jossa jokainen seutukaupunki pystyy poimimaan oman alueensa kannalta olennaiset toimintamallit jatkuvaan käyttöön ja jatkokehittämisen kohteeksi. Monikampus Finland on täysin uudenlainen kutakin seutukuntaa yksilöllisesti palveleva verkostomaisesti ja alustapohjaisesti toimiva alueellinen malli, joka mahdollistaa nopean, tarpeiden mukaisen ja ennakoivan reagoimisen työ-, yritys- ja elinkeinoelämän osaamis- ja työvoimantarpeisiin. Se tuottaa kunkin seutukunnan kärkitoimialoja palvelevia, elinkeinoelämää monipuolistavia koulutuksia alueelle ja kasvattaa alueen innovaatiopotentiaalia tarjoamalla yritys- ja elinkeinoelämälle tarpeisiin räätälöityä korkeakoulutusta ja TKI-toimintaa yhteistyössä koulutuskumppaneiden kanssa. Uusi toimintamalli kehittää seutukunnan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta sujuvoittamalla ja nopeuttamalla siirtymistä koulutusasteelta toiselle yrityselämälähtöisesti (perusopetuksesta toiselle asteelle, toiselta asteelta korkeakouluun sekä myös yhteismoduloinnin koulutusasteiden välillä), säästämällä resursseja jakamalla osaamista ja nopeuttaa siirtymistä työelämään tai yrittäjäksi sekä hyödyntää monialaisuuden tarjoamaa lisäarvoa alueen kehittämiselle. Hankkeen aikana pilotoidaan erilaisia ketteriä seutukaupunkien koulutuskokeiluja joustavien koulutusmallien, uusien oppilaitosten välisten yhteistyömallien sekä eriasteisten koulutusmallien tuomiseksi seutukaupunkien alueelle.
1.1. Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?
Hankkeen lähtökohta on osaavan työvoiman ja koulutuksen saatavuus seutukaupungeissa, jotka tarjoavat merkittävän osan valtakunnan työpaikoista. Lähes kaikki seutukaupungit ovat kärsineet jo vuosia osaavan työvoiman saatavuudesta, joka vaikuttaa alueiden elinvoimaan, yritysten olemassa oleviin ja tuleviin sijoituspäätöksiin sekä koulutusorganisaatioiden toteutusmalleihin. Tilanne vaatii uusia joustavia koulutusmalleja ja uudistuneen lainsäädännön konkreettista hyödyntämistä niin toisella asteella kuin korkeakoulutuksessa. Teknologian nopea kehittyminen edellyttää yritysten, työvoimaviranomaisten, elinkeinotoimijoiden ja koulutuksen järjestäjien entistä tiiviimpää yhteistyötä ja muutosrohkeutta kokeilla täysin uudenlaisia ratkaisuita / koulutuspilotteja yritysten osaamisen johtamiseen sekä laajemmin osaavan työvoiman saatavuuteen. Pilottien tulee pohjautua ketterästi yritysten tunnistettuihin tarpeisiin (tulevaisuus- ja ennakointiselvitys mukana olevien seutukaupunkien alueella) sekä nopeaan ja reagoivaan toteutusmalliin. Tämä edellyttää lähes kaikkien toimintatapojen uudelleenarviointia ja organisointia niin seutukaupunkien alueella kuin niiden välisessä yhteistyössä. Tämän vuoksi pilotit on valittu toteutettavaksi maantieteellisesti läpi Suomen sekä eri toimialoja tukien.
Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat:
· Osaavan työvoiman saatavuus ja kohtaanto seutukaupunkien kärkitoimialoilla.
· Toisen asteen koulutusmallien yrityslähtöinen kehittäminen ja pilotointi: ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyön kehittäminen, koulutuksen ja yritysyhteistyön sekä -kontaktien lisääminen, koulutusreformin hyötyjen käyttöönotto. Tavoitteena oppilaiden sitouttaminen seutukaupunkien elinkeinoelämään jo opintojen aikana luomalla opiskelijakohtaisia polkuja yrityksiin ja työpaikkoihin.
· Korkean osaamisen saavutettavuus: toisen asteen ja korkeakoulutuksen välisen opintopolun kehittäminen seutukaupunkien yritys- ja elinkeinolämän näkökulmasta. Jatko-opiskelumahdollisuuksien tuominen seutukaupunkeihin uusilla malleilla. Toisen asteen jälkeen korkeakouluopintojen suorittaminen seudulta käsin työn ohessa tehdään mahdolliseksi. Hankkeella pyritään vaikuttamaan korkeakoulujen strategisiin valintoihin sekä kehittämistyöhön siten, että yksi näkökulma on aina korkeakoulun alueella olevien seutukaupunkien osaaminen, tki-toiminta ja tarpeet (osaamisprofiilit).
· Koulutuspilotit, oppimisympäristöt ja yhteisopinnot. Työelämän ja oppilaitosten sekä eriasteisten koulutuksen järjestäjien uudet toimintamallit. Esimerkiksi opetusympäristöjen ja –laitteistojen sijoittaminen osaksi yritysten toimintaa, jolloin opiskelija pääsee työskentelemään ja hankkimaan osaamista todellisiin työtilanteisiin. Tämä mahdollistaa myös toisen asteen opinnot kaupungeissa, joissa muuten ei ole fyysistä oppilaitosta.
· Seutukaupungit – sisäisten yrittäjien kasvattajia, Yrittäjämäinen toimintatapa. Yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjämäisen toimintatavan juurruttaminen jo opintojen aikana.
· Vahvistetaan alueen kilpailukykyä monikielistä ja -kulttuurista koulutusta kehittämällä. Tavoitteena on ulkomaalaisen työvoiman ja alueen houkuttelevuuden lisääminen sekä kotoutumisen helpottaminen. Mahdollistetaan kokeilujen kautta opintojen suorittaminen myös muulla kuin suomen kielellä.
· Kansainvälinen korkeakouluyhteistyö & kansainvälinen elinvoimayhteistyö. Haetaan kansainvälisiä kumppaneita ja esimerkkejä, miten koulutusta ja työelämää on yhdistetty seutukaupunkien tyyppisissä ympäristöissä muualla maailmassa.
· Uusimmat teknologiset ratkaisut koulutustoiminnassa. Monimuoto-opetuksen ja muiden uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet opintojen järjestämiseen.
· Seutukaupunkien pito- ja vetovoiman vahvistaminen, opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksien esille tuominen, nykyaikainen mielikuvaviestintä seutukaupunkien työpaikoista, seutukaupunkien pitovoiman edistäminen.
· Valtakunnallisen Monikampus Finland -verkostomallin rakenteen ja konseptin luominen eri toimijoiden paikallisiin sovelluksiin (valtakunnallinen taso). Kunkin seutukaupungin omista lähtökohdista tapahtuva toimintamallin luominen. Seutukaupunkien ennakointi- ja tulevaisuusselvitykset osaavan työvoiman ja koulutus ja yrityselämän yhteistyön tukemiseksi.
Hankkeen työpaketit jakautuvat seuraavasti:
TP 1 Vetovoimaiset toimintamallit yritysten ja koulutuksen järjestäjien välille - Koulutuskumppanuudet
Toisen asteen yhteys: ammatillinen koulutus ja lukio > reformin hyöty käytäntöön
Korkean osaamisen saavutettavuus: toinen aste – korkeakoulut
Oppimissolut / -ympäristöt ja yhteisopinnot > työelämän ja oppilaitosten uudet oppimismallit
Seutukaupungit – sisäisten yrittäjien kasvattajia, Yrittäjämäinen toimintatapa
Vahvistetaan alueen monikielistä ja -kulttuurista koulutusta. Tavoitteena on ulkomaalaisen työvoiman nopeampi integrointi työmarkkinoille sekä välillisesti alueen houkuttelevuuden lisääminen sekä kotoutumisen helpottaminen
Kansainvälinen korkeakouluyhteistyö & kansainvälinen elinvoimayhteistyö
Uusimmat teknologiset ratkaisut koulutustoiminnassa.
Työpaketti 1 keskittyy hankkeen vetovoimaisten koulutusmallien suunnitteluun ja pilotointiin seutukaupungeissa. Toisen asteen oppilaitoksissa eli ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa rakennetaan opiskelijoille konkreettisia näkymiä alueen yrityselämään: valitsemalla oikeat opintoalat työpaikka on kotipaikkakunnalla taattu. Ammatillisen koulutuksen reformin ja uudistuvan lukiolain kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä saatu vietyä käytäntöön, joten toimintamallien kehittämisellä ja uusilla ketterillä pilottikokeiluilla saadaan parannettua koulutuksen järjestäjien ja yrityskentän yhteistyötä.
Hankkeen toimenpiteet tehdään koulutuspilottien kautta, jotka kuvattu alla. Koulutuspiloteissa muodostetaan uudenlaisia oppimismalleja mm. oppilaitosympäristöihin sekä yrityksiin. Koulutuspiloteissa opiskelijat kartuttavat osaamistaan työelämälähtöisesti eri toimialoilla yhdessä yrityselämän kanssa. Yhtenä esimerkkinä toimii esim. oppimissolut, joissa opiskelija, opettaja ja yrityksen edustaja suunnittelevat oppimissolun rakenteen ja sisällöt siten, että ne palvelevat tulevaa työelämää mahdollisimman tehokkaasti. Oppimissolujen rakentaminen yritysten tiloihin voisi olla yksi tapa ammatillisen koulutuksen palauttamiseksi seutukaupunkeihin, joissa ei enää sijaitse ammatillisen koulutuksen toimipistettä. Tällainen malli toimisi täsmälääkkeenä osaavan työvoiman saatavuuteen. Lisäksi hankkeessa pilotoidaan erilaisia digitaalisia opiskelumahdollisuuksia osaamisen saavuttamisen tukemiseksi, vaikka varsinainen oppilaitos sijaitsisikin kauempana. Yrityslähtöinen urasuunnittelumalli on mielenkiintoinen pilotointikohde yritysten henkilökunnan osaamisstrategian kehittämisen pohjana. Tämä suunnitelma tulisi olla kaikilla yhteistyöyrityksillä.
Myös toiselta asteelta korkeakoulutukseen hakeutuville rakennetaan yksilöllisiä polkuja, joissa huomioidaan paikallisen elinkeinoelämän tarpeet ja työllistymispotentiaali. Etenkin ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saatavuutta parannetaan ja pilotoidaan uusia toimintamalleja ja opintokokonaisuuksia eri oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä.
Työvoiman vähentyessä työperäisen maahanmuuton merkitys tulee kasvamaan, jolloin on huomioitava tukitoimet ammattitaidon ja kielitaidon tukemiseksi. Kaikissa seutukaupungeissa on merkittävä määrä työikäisiä maahanmuuttajia, joiden osaaminen tulee päivittää suomalaisen yrityselämän vaatimuksia vastaavaksi. Havaintojen mukaan korkeat kielitaitovaatimukset on yksi merkittävimmistä maahanmuuttajien työllistymisen hidasteista / esteistä. Samaten yritysten uskallusta työllistää ensimmäinen maahanmuuttajataustainen työntekijä, tulee rohkaista erilaisin tukitoimin. Työpaketissa 1 pilotoidaan toimintamalli maahanmuuttajien monikielellisen ammatillisen koulutuksen ja/tai työpaikalla tapahtuvan osaamisen järjestämiseksi, esim. uuden tekniikan avulla. Tavoitteena on saada tältäkin osin osaajat ja työpaikat kohtaamaan. Koulutuksen aikana kehitetään myös suomen kielen taitoa. Toimenpiteet tukevat TP 2:n tavoitteita lisätä seutukaupunkien houkuttelevuutta työperäisille maahanmuuttajille, joilla on myös motivaatiota kehittää ammattitaitoaan.
TP 1 valtakunnallinen vastuu: Kurikka ja Iisalmi, aluevastuu kaikki valtakunnalliset ja alueelliset koordinaattorit.
TP 2 Pito- ja vetovoiman vahvistaminen
· Seutukaupunkien vetovoiman vahvistaminen
· Paikkakunnan opiskelu- ja työskentelymahdollisuuksien / imagon vahvistaminen
· Mielikuvaviestintä/-valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kehittäminen > seutukaupunkien työpaikkojen nykyaikaisuuden mielikuva
· Seutukaupungeille riittävästi pitovoimaa > saadaan pidettyä yritykset alueella
= yrityksille riittävästi osaavia ammattilaisia.
Työpaketti 2:n toimenpiteillä vahvistetaan seutukaupunkien veto- ja pitovoimaa turvallisina ja luonnonläheisinä asuinpaikkoina sekä erityisesti koulutus- ja työssäkäyntialueina. Uusien, pilotoitavien koulutusmallien kautta seutukaupungeissa avautuu paljon uusia koulutus- ja työskentelymahdollisuuksia, joiden positiivisista vaikutuksista on viestittävä. Seutukaupunkien imagoa vahvistetaan tekemällä koulutuspolut ja suorat työllistymismahdollisuudet näkyviksi. Parantamalla osaavan työvoiman saatavuutta kehitämme samalla seutukaupunkien pitovoimaisuutta olemassa olevan yrityskannan osalta.
Hankkeen aikana seutukaupunkien imagotyöhön saadaan suunnitelmallisempi ja yhtenäisempi linjaus, jolla teollisen Suomen erinomaisia puolia asumisen ja elämisen paikkakuntina tuodaan esille. Ja kun puhutaan teollisesta työstä, tuodaan myös esille mitä se nykypäivänä tarkoittaa: likaisten ja raskaiden töiden sijasta osaajia odottavat kansainväliset huippuyritykset, globaalisti kilpailevat tuotteet, uusinta teknologiaa hyödyntävät siistit tuotantoyksiköt. Vahvistamalla faktoihin perustuvia mielikuvia kehitämme seutukaupunkien vetovoimaisuutta nuorten ja perheiden asumis- ja työskentelypaikkoina. Tavoitteena on muuttaa mielikuvaa likaisesta ja raskaasta työstä syrjäseudulla. Todellisuudessa tarjolla on arjen helppous ja mielekäs työ seutukaupungissa vaihtoehtona kiireiselle suurkaupungille. Hankkeen verkostossa kehitetään mielikuvavalmentamisen kautta hyviä käytänteitä, joista jokainen seutukaupunki voi räätälöidä itselleen sopivimman mallin.
TP 2 valtakunnallinen vastuu: Kurikka ja Iisalmi, aluevastuu kaikki valtakunnalliset ja alueelliset koordinaattorit.
TP3 Monikampus-verkostomallin rakenteen ja konseptin luominen eri toimijoiden paikallisiin sovelluksiin (valtakunnallinen taso)
· Monikampus Finland –verkostomallin jalkautus valtakunnallisesti ja toimintamallin benchmarkkaus
· AMK-keskus -toimintamallin selvitys
· Seutukaupungit tiiviiimmin korkeakoulujen strategiatyöhön / toimenpiteiden kohteeksi ja arvioinnin mittariksi
· Kunkin seutukaupungin omista lähtökohdista tapahtuva toimintamallin luominen alueelliset osaajatarpeet huomioiden
· Tulevaisuus- ja ennakointityö
· Välitetään hankkeen aikana ja jälkeen tieto tuloksista valtakunnallisesti.
Monikampus Finland -malli kokoaa kaikki työpaketeissa 1 ja 2 mainitut tekijät yhteen. Hankkeessa jalkautetaan valtakunnallisesti täysin uudenlainen verkostomaisesti ja alustapohjaisesti toimiva Monikampus Finland –toteutusmalli, jossa huomioidaan tulevaisuustyö (työssäkäynti- ja koulutus) ja osaamistarpeiden kohtauttaminen seutukaupunkitasoisesti. Raahe pilotoi vastaavaa toimintamallia alueellisesti. Monikampusalusta kokoaa yhteen edellä mainittujen työpakettien tulokset sekä mahdollistaa seutukaupungeittain nopean, tarpeiden mukaisen ja ennakoivan reagoimisen työ-, yritys- ja elinkeinoelämän osaamis- ja työvoimantarpeisiin. Se tuottaa seutukunnan kärkitoimialoja palvelevia, elinkeinoelämää monipuolistavia koulutuksia alueelle ja kasvattaa alueen innovaatiotoimintaa tarjoamalla yritys- ja elinkeinoelämälle tarpeisiin räätälöityä korkeakoulutusta ja TKI-toimintaa yhteistyössä koulutuskumppaneiden kanssa. Monikampusmalli kehittää seutukaupunkien koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Hankkeen tavoitteena on valmistella ja pilotoida valtakunnallisesti Monikampus Finland –malli siten, että seutukaupungit poimivat mallista alueelleen soveltuvat osa-alueet niitä tarvittaessa kehittäen.
Mallissa hyödynnetään olemassa olevaa oppilaitosinfraa, jonka päälle lähdetään rakentamaan Monikampus Finland -alusta, jossa muut eriasteiset koulutustoimijat voivat rakentaa yhteistä koulutustarjontaa. Mallissa voidaan bencmarkata AMK-keskustyyppisesti suurempien kaupunkien yliopistokeskusten vastaavia toteutuksia. Näin voidaan tehostaa ja parantaa korkea-asteen opintojen ja TKI-toiminnan saatavuutta ja opiskelijoiden sijoittumista seutukaupunkeihin. Tämän työpaketin yhtenä konkreettisena tavoitteena on vahvistaa seutukaupunkien roolia korkeakoulujen osaamis- ja TKI-toimintojen suuntaamisessa. Tavoitteena on, että seutukaupungit ovat aina korkeakoulujen strategiatyön yksi osa-alue ja tulevat jatkossa olemaan valtakunnallisesti aina yksi vaikutusten arvioinnin kohde korkeakoulujen toiminnassa ja rahoituksessa.
Yhä nopeammassa vauhdissa muuttuva toimintaympäristö (työelämä, koulutus, maakuntauudistus, kehittämisorganisaatiot) asettaa vaatimukset uudenlaiselle ennakointityölle. Kuntien kehittämisorganisaatioiden ja koulutussektorin uusi rooli elinvoimastrategian toteuttamisessa ja ennakoinnissa on keskeinen osa uutta suunnittelutyötä. Nämä luovat tarpeen seutukuntia laajemmalle ennakointi- ja yhteistyölle. Samoin työelämän kiihtynyt muutosvauhti asettaa tarpeet jatkuvalle tulevaisuus- ja suunnittelutyölle. Tarkoituksena on, että alueen yrityselämä, elinkeinotoimijat ja yrityspalvelut, työvoimaviranomaiset ja ELY sekä koulutuksen järjestäjät tekevät entistä tehokkaampaa ja ketterämpää yhteistyötä mm. VOS-työvoimakoulutuksen aloituspaikkojen suuntaamisessa. Tavoitetta edistetään työpaketissa laadittavalla valtakunnallisella mukana olevien seutukaupunkien ennakointi- ja tulevaisuusselvityksellä, jossa huomioidaan osaajatarpeiden mahdollinen kehittyminen nykyhetkeä pidemmällä tarkastelujaksolla. Selvitys antaa selkänojaa seutukaupunkien elinvoima- ja koulutuspoliittisille päätöksille pidemmälle ajanjaksolle.
TP 3 valtakunnallinen vastuu: Raahe, aluevastuu kaikki valtakunnalliset ja alueelliset koordinaattorit.
TP 4 Johtopäätöksen ja toimenpidesuositukset nykyistä joustavampien yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luomiseksi
Hankkeen avulla kehitetään ja pilotoidaan erilaisia toimintamalleja, joilla pysytään vaikuttamaan seutukaupunkien osaavan työvoiman kohtaantoon opiskelijavuosien ja –paikkojen kohdentamisella, uusilla ketterillä koulutuspilottimalleilla, jolloin elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan seutukaupungista käsin työelämä- ja työpaikkalähtöisesti, muuttamatta alueelta pois.
TP 4 valtakunnallinen vastuu: Raahe, markkinoinnin ja viestinnän osalta kaikki hankkeessa mukana olevat tahot.
TP 5 Hallinto ja viestintä
Hankkeen hallinnointi ja tulosten ja pilottien parhaiden käytäntöjen viestiminen monikanavaisesti. Tulosten jakaminen.
TP 5 valtakunnallinen vastuu: Raahe, markkinoinnin, viestinnän ja tulosten jakamisen osalta kaikki hankkeessa mukana olevat tahot.
1.2. Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?
Hankkeen lähtökohta on osaavan työvoiman ja koulutuksen saatavuus seutukaupungeissa valtakunnallista yhteistyötä tiivistämällä, yhteistä suunnittelu- ja ennakointityötä kehittämällä, alueittain toteutettavien yhteistyöalustojen jalkauttamisella jatkuvaksi toiminnaksi sekä muuttuneiden koulutuslakien (esim. ammatillinen koulutus) mahdollisuuksien käyttöönotoksi yritysten, koulutuksen järjestäjien, työvoimaviranomaisten sekä muiden alueellisten tahojen yhteistyönä. Tavoitteena on päästä tehottomaksi osoittautuneesta pirstaleisesti jokaisen toimijan yksittäistoiminnasta kohti palveluverkostoperiaatetta, jossa osaavan työvoiman saatavuuteen vastataan ennakoiden ja yhteisesti suunnitelluilla ja pilotoiduilla koulutusmalleilla, ei jälkijättöisesti tai “tulipaloja sammuttaen”. Hankkeen avulla kehitetään ja pilotoidaan erilaisia toimintamalleja, joilla pysytään vaikuttamaan seutukaupunkien osaavan työvoiman ja koulutuksen saatavuuteen sekä kohtaantoon opiskelijavuosien ja –paikkojen kohdentamisella, uusilla ketterillä koulutuspilottimalleilla sekä syvemmälle yhteistyöllä. Hankkeessa otetaan konkreettisesti käyttöön ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuomat mahdollisuudet, lukiolain mukanaan tuomat uudistukset sekä korkeakoulu-uudistukset käyttöön tiiviissä yhteistyössä yrityselämän, työvoimaviranomaisten ja elinkeinoelämän kanssa.
Sovitetaan yhteen olemassa olevat (esim. VOS-työvoimakoulutus, tutkintokoulutus) ja pilottikoulutukset ja niiden tavoitteet. Haetaan konkreettisia toimintamalleja, joissa elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti opiskelijoilla on mahdollisuus kehittää osaamistaan seutukaupungista käsin työelämä- ja työpaikkalähtöisesti, muuttamatta alueelta pois. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä jokaisen mukana olevan alueen TE-/ELY-toimijoiden kanssa, jotta palveluiden suunnittelussa saadaan hyödynnettyä riittävän laaja-alainen katsanto ja osaaminen. Tämän hankkeen toimenpiteet on suunniteltu tukemaan TEM/TE-ELY-toimijoiden palvelukokonaisuuksia, mutta siten että niissä päästään hyödyntämään ammatillisen koulutuksen ja muiden uudistuneiden koulutusjärjestelmien lakiuudistusten toteutusmahdollisuudet. TE-/ELY-toimistot ovat mukana työpajoissa / palavereissa, joissa joustavia koulutusmalleja suunnitellaan ja lähdetään toteuttamaan. Myös ko. organisaatioiden asiakkaat (työttömät työnhakijat) ovat yksi tärkeä asiakaskohderyhmä pilottitoteutuksissa.
1.3. Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät?
Hankkeen kohderyhmänä ovat seutukaupunkien osaajapulasta kärsivät yritykset ja niiden henkilökunta sekä opiskelijat. Uusia koulutusmalleja kehitetään seuduittain yrityslähtöisesti siten, että koulutuksilla voidaan vastata työvoiman kysyntään. Hankkeen kohderyhmänä ovat yritykset niiltä toimialoilta, joilla työllistymisnäkymät ovat tällä hetkellä erityisen hyvät, kuten useimmat teolliset alat sekä tietyt muiden erityisalojen tehtävät. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat oppilaitokset, joiden yhteistyö tiivistyy ja sujuvoituu hankkeen kautta kehitettyjen uusien yhteisten toimintamallien kautta. Myös yritysten ja oppilaitosten välisiä esteitä ja raja-aitoja pyritään madaltamaan joustavien koulutusmallien rakentamiseksi.
1.4. Hankkeen toteutusaikataulu
Hankkeen toteutusaika on 1.4.2019–31.8.2021.
1.5. Hanketoimijat
Vastuuviranomainen: Etelä-Pohjanmaan liitto
Päätoteuttaja: Raahen koulutuskuntayhtymä
Osatoteuttajat: Iisalmen kaupunki, Kurikan kaupunki, SASKY koulutuskuntayhtymä, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Imatran kaupunki, Keuruun kaupunki, Kristiinankaupungin Elinkeinokeskus Oy, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä, Itä-Savon koulutuskuntayhtymä SAMIedu, Salon seudun koulutuskuntayhtymä, Varkauden kaupunki, Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy.
Raahen koulutuskuntayhtymä toimii koko hankkeen päätoteuttajana. Valtakunnalliset koordinaattorit Iisalmi, Kurikka ja Raahe vastaavat työpakettien 1-5 toteutuksesta valtakunnan tasolla; Iisalmi ja Kurikka työpaketeista 1-2 ja Raahe työpaketeista 3-5. Alueelliset koordinaattorit eli loput osatoteuttajista vastaavat kaikkien työpakettien toteuttamisesta omilla vastuualueillaan.
Osatoteuttajien lisäksi hankkeen rahoitukseen, toimintaan ja tulosten hyödyntämiseen osallistuvat verkostokumppanit: Heinola, Forssa, Kauhajoki, Alavus, Kokemäki ja Länsirannikon koulutus Oy WinNova.