"Kaikki on lähellä. On vähän betonia ja paljon luontoa."

-Taina Järä

17.6.2022

Seutukaupungeissa on kaikille jotakin

Elämänlaatu ei ole missään parempi kuin seutukaupungissa, toteaa 25 vuotta maailman suurkaupungeissa asunut Taina Järä.

Kuka olet?
Olen Taina Järä, seutukaupungissa asuva maailmankansalainen ja paluumuuttaja. Olen kotoisin Äetsästä, joka nykyään on osa Sastamalaa. Olen asunut 25 vuotta ulkomailla, ja palasin viime vuonna Sastamalaan. Asun Sastamalan keskustan tuntumassa kauniissa kerrostalokolmiossa, josta on näkymät puiden yli taivaalle ja järvelle.

Miksi lähdit aikoinaan ulkomaille?
Halusin oppia kieliä ja elää monikulttuurisessa ympäristössä. Halusin nähdä ja kokea, millaista jokapäiväinen elämä muualla on. Pelkät vierailut ja matkustelut eivät minua kiinnostaneet. Olin kiinnostunut siitä, miten ihmiset muualla ajattelevat ja miten he elävät. Halusin tutustua erilaisiin ihmisiin, elää osana erilaisia ympäristöjä ja yhteisöjä. Olin seikkailunhaluinen ja halusin kokea vapautta, joka liittyy omien kulttuurikahleiden rikkomiseen ja omaan taustaan liittyvien odotusten ravistamiseen. Halusin elää, opiskella ja työskennellä monikulttuurisessa ja kansainvälisessä ympäristössä – ja siinä olinkin kuin kala vedessä.

Missä maissa olet asunut?
Olin Espanjassa töissä ja tekemässä gradua opiskelujen aikana ja valmistumisen jälkeen. Belgiassa olin harjoittelussa Euroopan parlamentissa. Saksassa olin vaihto-oppilaana. Itävallassa olin au pairina ennen opintojen alkua, virkamiehenä Itävallan liittohallinnolla sekä muissa töissä kansainvälisten suhteiden ja aikuiskoulutuksen alalla. Australiassa olin osaajaperusteisena maahanmuuttajana, ja siellä toimin sekä yrittäjänä että olin töissä yliopisto- ja yksityisellä sektorilla.

Miten australialainen työelämä poikkesi suomalaisesta?
Australian työ- ja elinyhteisöjen kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on vailla vertaa ja melkeinpä toinen ääripää Suomeen verrattuna. Luotan siihen, että Suomessakin tämä asia muuttuu, myös meidän rakkaissa seutukaupungeissamme. Toisena erona olen huomannut sen, että Australiassa työpaikoilla ihmiset avautuivat nopeammin ja olivat kiinnostuneita kollegoistaan ihmisinä. Keskustelua syntyi helposti eri asioista eikä ne pyörineet pelkästään työn ympärillä. Kolmantena erona olen huomannut sen, että Suomessa keskustellaan ja analysoidaan paljon ja toimeen on hitaampi tarttua. Australiassa keskustelut johtivat nopeammin toimintaan. Neljäntenä erona huomaan, että suomalaisia vaivaa alemmuuden tunne ja omaa maata ei aina osata arvostaa. Mietitään, miksi kukaan haluaisi tulla tänne asumaan, vaikka siihen on monia painavia syitä. Australiassa taas ollaan ylpeitä omasta maasta, sitä arvostetaan ja se sanotaan myös ääneen. Ja viidentenä: Suomessa kokoukset alkavat usein aamukahdeksalta, kun taas Australiassa ei tässä suhteessa tapahtunut paljon mitään ennen kymmentä. Itse vieläkin totuttelen Suomen aikaiseen kokousaikatauluun.

Mitä ulkomailla asuminen opetti?
Opin esimerkiksi käytännön kielitaitoa monilla eri elämänalueilla, monikulttuurisia taitoja, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja erilaisten ihmisten kanssa, itsensä johtamisen ja tiimityöskentelyn taitoja moninaisissa ympäristöissä ja ennen kaikkea joustavuutta, sopeutumiskykyä, resilienssiä ja mielen avartumista. Opin myös elämän iloa ja kiitollisuutta elämän rikkaudesta.

Usein on tarpeen lähteä pois, jotta oppii arvostamaan, että mitä on lähellä. Silloin näkee oman kulttuurisidonnaisuutensa ja jäykistyneet ajattelu- ja toimintatapansa, ja pystyy kasvamaan ihmisenä. Muualla oleminen on suuri rikkaus, ja sen myötä oppii paljon uutta, jonka sitten voi tuoda mukanaan takaisin kokemuksena, joka hyödyttää omaa kotiseutua. Ihmiselle on terveellistä ottaa etäisyyttä omiin tapoihinsa ja uskomuksiinsa, kohdata erilaisuutta ja kasvaa sen myötä. Opin olemaan ylpeä kotikaupungistani ja -maastani tiedostaen samalla, että on monia tapoja elää.

Mitä teet nyt työksesi?
Toteutan kansainvälisiä rekrytointeja ja niihin liittyviä palveluja edistävää SeutukaupunkiREKRY-hanketta Sastamalassa, Ikaalisissa ja Huittisissa yhteistyössä kaupunkien toimijoiden sekä yritysten kanssa. Saan edistää sitä, mihin uskon joka solullani: kansainvälisyyttä, monikulttuurisuutta, elinvoimaa ja alueiden yhteistyötä yhteisen hyvän eteen.

Miten sinussa näkyy se, että olet asunut pitkään ulkomailla?
En puhu vahvaa paikallista murretta ja usein etsin suomen sanoja, minun on joskus vaikea lausua pitkiä yhdyssanoja ja änkytän vaikeita taivutuksia. Usein tervehdin tuntemattomia kadulla, ja joskus juttelenkin sanan tai pari jollekin ihan muuten vain. Hymyilen ja tuon huumoria elämään, myös työympäristössä ja työhön liittyvissä tilanteissa. Olen avoin ihminen ja otan helposti kontaktia muihin. En tarvitse paljon lämmittelyaikaa niin kuin Suomessa usein tarvitaan.

Miksi seutukaupunki on hyvä asuinpaikka?
Suurkaupungissa oli omat jännät juttunsa ja elämyksensä, mutta siellä oli myös yksinäistä ja anonyymiä. Ihmisiä ja liikennettä oli paljon, ja yhteys luontoon välittömässä elinympäristössä oli rajallista. Seutukaupungissa on todella hyvä olla. Täällä on hyvä materiaalinen elintaso ja kustannus-laatu-suhde on paikallaan. Kaikki on lähellä. On vähän betonia ja paljon luontoa. On vahva paikallinen yhteisö ja yhteenkuuluvuuden tunne. Työmahdollisuuksia ja vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä historiaa ja kulttuuria on myös tarjolla. Jos tekee mieli käydä isommassa kaupungissa, niin niitäkin on lyhyen ajomatkan päässä useampia. Miksi täältä kukaan haluaisi pois?

Asuttuani monessa miljoonakaupungissa kuten Berliinissä, Madridissa, Wienissä ja Melbournessa, olen huomannut, että elämänlaatu ei ole missään parempi kuin seutukaupungissa, enkä enää itse haluaisi asua missään muualla.

Luettele kolme parasta asiaa nykyisessä kotikaupungissasi.
1) Kaunis luonto, muun muassa järviä on joka suunnalla,
2) mielenkiintoinen työ,
3) kivat paikalliset verkostot ja yhteisö.

Mitä kerrot ulkomaisille ystävillesi nykyisestä asuinpaikastasi?
Näytän heille valokuvia, että kuinka kaunista täällä on joka vuodenaikaan. Kerron ihanasta kodistani, jossa myös oma sauna, mikä on heille täyttä luksusta. Kerron järvistä ja metsistä, mielenkiintoisesta työstä ja ihanasta työyhteisöstä sekä ja korkeasta elämänlaadusta pienellä paikkakunnalla.

Lempipaikkasi Sastamalassa?
Kotini, josta on kauniit näkymät puiden yli taivaalle ja järvelle. Toinen on lenkkipolkuni, joka on välillä metsässä, välillä järven rannalla. Saunakin on kyllä todella ihana paikka! Sitä tuli ikävöityä moneen kertaan vuosien varrella.

Suositteletko suomalaista seutukaupunkia asuinpaikkana?
Kyllä, suosittelen seutukaupunkia asuinpaikkana ehdottomasti! Itse lähdin suuriin kaupunkeihin, koska luulin, että siellä elämä olisi mielenkiintoista ja mahdollisuuksia olisi paljon, kun taas pienemmissä kaupungeissa niitä ei ole. Se ei ole ihan totta. Täällä niitä on ehkä määrällisesti vähemmän, mutta ei se ole määrä vaan laatu, mikä ratkaisee – ainakin minulle. Seutukaupungeissa on kaikille jotakin ja täällä on kaikkien hyvä olla.