Loimaa ja Uusikaupunki solmivat monikampusverkostoa

Seutukaupungit Loimaa ja Uusikaupunki rakentavat parhaillaan monikampusverkostoa tavoitteenaan vahvistaa seutukuntien korkeakouluyhteistyötä, rakentaa ketteriä koulutuksia alueilta käsin sekä tiivistää oppilaitosten ja yritysten saumatonta toimintaa. Yhteisessä monikampusstrategiatyöpajassa marraskuussa mietittiin taustoittavasti seutukaupunkien kipupisteitä ja mahdollisuuksia sekä pohdittiin konkreettisia monikampuksen tarpeita: sopimuksia, koordinointia ja tämän hetken koulutustarpeita.

Monikampus lähtee nyt käyntiin pilottien myötä. Jotta se vahvistuisi, lankojen kiinnipitäjiä tarvitaan ja verkoston solmimistyötä riittää.

Seutukaupungit ovat Suomen teollinen selkäranka ja vahvoja maakunnallisen elinvoiman tuottajia, mutta on näillä kaupungeilla haasteensakin. Uudenkaupungin ja Loimaan työpajassa kipupisteiksi arvioitiin erityisesti kriittinen osaajapula ja seutukaupungin pitovoima.

Toisaalta on myös selkeitä vahvuuksia: Seutukaupunkien yritykset kasvavat tasaisesti ja työpaikkoja on tarjolla. Samoin tarjolla on asumismukavuutta ja elämän laatua.

– Monelle voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon erilaisia uravaihtoehtoja meillä on lukuisista kansainvälisistä huippuyrityksistä alkaen. Samalla voit hankkia asunnon kävelymatkan päässä kaikista palveluista ja luonnosta huomattavasti suuria keskuksia edullisemmin, vahvistaa Loimaan kehitysjohtaja Paavo Laaksonen.

Hybridikampus käyntiin

Monikampusstrategia ohjaa osaamisen kehittämistä seutukaupungeissa. Tarvitaan nykyistä enemmän yhteistyötä eri oppilaitosten välille ja myös yritysten kanssa, ja tarvitaan uusia koulutusmalleja eri kohderyhmille. Tarvitaan yhteistyösopimuksia ja selkeää koordinointia, jotta erilaisia koulutuksia voidaan startata tarpeen mukaan – sekä pitkiä koulutuksia että myös ketteriä ja nopeita.

Seutukaupungeista käsin on usein helppo opiskella korkeakoulujen etäopintoja, mutta nyt haettiin lisää vaihtoehtoja. Esimerkiksi etä- ja lähiopintojen hybridimalli toisi ryhmän yhteen muutaman kerran kuukaudessa seutukaupungin etäopiskelutilaan. Yhteisöllisyys kasvaisi, ja samalla myös tunne siitä, että opiskelukaverit tukevat omaa puurtamista.

Hybridikampuksella yritykset voisivat olla monin tavoin näkyvillä: esimerkiksi luennoilla, tilaisuuksissa, projektien tarjoajina ja vierailuisäntinä.

– Jatkossa me ammattikorkeakouluna haluamme vahvistaa sitä, että seutukuntien yritykset löytävät meiltä opinnäytetyöntekijöitä, opiskelijamme löytävät seutukunnista harjoittelupaikkoja ja että yritysten ja korkeakoulujen välinen TKI-toiminta tiivistyy, sanoo Turun ammattikorkeakoulun kumppanuusasiantuntija Jaana Heinonen.

Kehityksen kova vauhti vaatii jatkuvaa oppimista

Seutukaupunkien osaamisen kehittämiseksi ja pitovoiman vahvistamiseksi keskusteltiin erityisesti jatkuvasta oppimisesta. Kun seutukaupungeissa on houkuttelevia ja vetovoimaisia työnantajia, siellä halutaan pysyä ja sinne halutaan mennä. Houkuttelevuus syntyy mm. kehittymismahdollisuuksista.

– Yritysten henkilöstökoulutus auttaa pitovoiman rakentamisessa. Teknologian kehityksen vauhti on huimaa, ja mukana on pysyttävä. Koulutus on arvokasta paitsi yritykselle, myös yksilöiden oman osaamisen kehittämisen kannalta, painottaa Valmet Automotiven Talent Management Specialist Marianne Nurmi.

Nurmi nosti esimerkiksi automaatio- ja IT-aiheet, joihin tarvittaisiin usein sekä pidempiä koulutuksia että nopeaa lyhytkoulutusreagointia. Olisi myös mahdollista, että eri yrityksistä koottaisiin yhteinen opiskelijaryhmä. Tällöin yhteisöllisyys ja yhteiset tehtävänannot tukisivat osaamisen kasvua. Kokonaisuudessaan jatkuvan oppimisen tarpeet liittyvät erilaisiin kohderyhmiin ja mm. osatutkintoihin ja täydennyskoulutukseen.

Monikulttuurisuusvalmennusta yrityksille

Monikampusstrategian yhteydessä mietittiin myös maahanmuuttajien kiinnittämistä seudun osaavaksi työvoimaksi. Jatkuvan oppimisen tarpeet liittyvät usein myös tähän kohderyhmään, jolla jo on pohjakoulutusta tai tutkinto muualta, mutta Suomen osaamisvaatimuksien osalta tarvitaan päivitystä.

– Opiskelijoille keskeistä olisi täydentää opintojaan suomalaisiin vaatimuksiin sopivaksi. Tähän liittyy myös suomen kielen vahvistaminen opintojen yhteydessä. Esimerkkinä mietimme Sairaanhoitajaksi Suomessa -koulutusta, sanoo TE-toimiston asiantuntija Sirkku Hirvonen.

Keskustelussa kehitettiin myös ideaa Monikulttuurinen työntekijä -valmennuksesta yrityksille. Sen myötä tarkentuisi, miten otetaan ei-suomenkielinen opiskelija yritykseen harjoitteluun ja saadaan sitä kautta pysyviä tekijöitä. Erilaiset tutustumispäivät voisivat myös mahdollistaa opiskelijoiden nappaamisen harjoitteluihin.