Mitä olisi tapahtunut ilman hanketta?

Tulisitko viemään yhden koulutushankkeen loppuun? Tuosta kysymyksestä on pian kaksi vuotta. Lupauduin pariksi kuukaudeksi, jotka kasvoivat kahdeksi vuodeksi. Miettiessäni vastausta pohdin pitkään, ehdinkö panostaa osa-aikaiseen hanketyöhön riittävästi. Päätin ehtiä. Kokemus oli liian kiinnostava hukattavaksi.

Nyt kaksi kuukautta on venynyt kahdeksi vuodeksi. Joustavat koulutusmallit sai seuraajakseen Ketterää osaamista -hankkeen. Tulevista jatkohankkeista en vielä tiedä. Hakuprosesseihin olen antanut mukaan ajatuksiani, mutta minun hanketyöni katkeaa kesällä Ketterää osaamista -hankkeen päättyessä.

Oman yritykseni työt ovat lisääntyneet ja haluan jatkossa panostaa niihin. Olen myös sitä koulukuntaa, jonka mielestä hankevetäjiä täytyy kierrättää. Yksi tekijä antaa yleensä kaikkensa parin ensimmäisen vuoden aikana. Sen jälkeen kehittämistoimille olisi eduksi hankkia aivan erilainen tekijä, joka kaivaa esille erilaisia näkökulmia, toimii toisenlaisissa verkostoissa ja painottaa uudenlaisia kehittämistoimia.

Tämän kevään aikana olen pohtinut paljon sitä, mitä Keuruun koulutusmaailmassa olisi tapahtunut ilman luotsaamiani hankkeita. Olen ollut osallisena monessa kiinnostavassa kehitysaskeleessa, mutta on täysin mahdotonta arvioida, mitkä niistä olisivat päässeet käyntiin myös ilman minua. Todennäköisesti osa olisi toteutunut ilman hankettakin. Mukana on myös sellaisia asioita, jotka tarvitsivat koollekutsujan ja takamukselle potkijan. Koen olleeni myös kohtauttaja – olen saanut ihmisiä yhteisten pöytien ääreen tai samaan Teamsiin tekemään yhteiskehittämistä. Kohtaamisten jälkeen yhteistyö on voinut jatkua suoraan ilman välikäsiä.

Koulutuksia Keuruulle

Päätavoitteena hankkeessa oli koulutusten jalkauttaminen paikkakunnalle. Hankevuosieni aikana Keuruulla toteutuivat muun muassa JAMKin sosionomikoulutuksen polkuopinnot, Gradian rekrykoulutukset Lielahden autokeskukselle, Linjalaserille ja kirjapainokylän yrityksille, Gradian työpaikkaohjaajakoulutukset, Paikko-osaamisentunnistamisen asiantuntijakoulutukset sekä Gradian lähihoitaja-, hoiva-avustaja- ja puhtaanapitoalan koulutukset. Sasky Mäntän seudun koulutuskeskus jalkautui hankkeen aikana voimakkaasti Keuruulle ja haussa on ollut hankeaikana muun muassa majoitus- ja ravitsemusalan, liiketalouden sekä palvelualan tutkinnonosia sekä työpaikkaohjaajakoulutusta. Mukaan uusiin avauksiin on saatu yksittäisiä keuruulaisopiskelijoita.

Jyväskylän avoin yliopisto ja JAMK ovat avanneet aina puolen vuoden välein seutuopintoja avoimen korkeakoulun kanssa. Mikäli opintoihin olisi saatu riittävä määrä opiskelijoita, olisi Keuruulle ollut mahdollista perustaa omat opintoryhmät. Ilmoittautuneiden määrä jäi kuitenkin yksittäisiin henkilöihin, joten paikallista ryhmää ei saatu kokoon ja opinnot toteutettiin itsenäisinä verkko-opintoina.

Tätä kirjoittaessani haku on auki Sasky MSKK:n Keuruulla alkavaan TUVA-koulutukseen sekä Tredun kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon ja robotiikkakoulutukseen. Syksyllä korkeakoulujen seutuopintoina käynnistyvät varhaiskasvatuksen ja erityispedagogiikan aineopinnot. Syvällä rintaäänellä voin sanoa, että Keuruulta kannattaisi ehdottomasti lähteä mukaan näihin kaikkiin. Ketään en voi kuitenkaan pakottaa lisäämään osaamistaan ja kilpailukykyään.

Hankkeen päättyessä tilanne on se, että koulutusten paikallinen järjestäminen on suhteellisen helppoa koulutuksenjärjestäjien taholta, mutta keuruulaisten innostamisessa opintielle ja täydennyskoulutuksiin on vielä paljon petraamista. Mahdollisuuksien sanoittamista kannattaa jatkaa ja paikkakunnalla koulutustarve on tilastojenkin valossa ilmeinen.

Yhteisöllinen Monikampus, ennakointi ja koulutuskeskustelu

Keuruulla toisen asteen tai korkea-asteen toimijoista omalla kampuksellaan toimii ainoastaan Keuruun lukio. Gradia, Sasky MSKK, JAMK ja JyU avoin toimivat vuokratiloissa. Yksittäiset kokoustilat eivät näyttäydy rivikuntalaiselle kampuksena. Tavoitteena onkin rakentaa opiskelu- ja palvelupiste Monikampus/ KeuruuAkatemia, jossa niin opiskelu, ohjaus kuin opiskelun tukikin tapahtuisi saman katon alla yhdessä kaupungin muiden palveluiden kanssa.

Hankkeen aikana selvitin yhteisöllisen opiskelutilan edellytyksiä ja tarpeita keuruulaisille korkeakouluopiskelijoille järjestetyllä kyselyllä sekä Monikampus-työpajoilla ja muulla toimivien etätyöpisteiden kokemuksia selvittäen. Näistä selvityksistä koostin Monikampus-raportin. Tilojen toteutus ja suunnittelu ei ehdi tapahtua hankkeen aikana, mutta toivon tasoittaneeni suunnittelijoiden ja toteuttajien tietä jonkin verran.

Paikalliseen ennakointityöhön pureutuminen oli haastava pähkinä. Keski-Suomessa toteutetaan ansiokasta ennakointityötä maakunnallisesti https://info.keskisuomi.fi/. Vaikka toiminta maakunnallisesti on säännöllistä ja tavoitteellista, on keskustelussa mukana vain satunnaisesti keuruulaisia toimijoita. Viimeisen vuoden aikana tässäkin on onneksi aktivoiduttu.

Suullisten kyselyiden perusteella vain harva paikallinen toimija avasi omaa ennakointiaan. Puhuttiin tilastojen tarkastelusta tai kerrottiin vastuun ennakoinnista kuuluvan jollekin toiselle taholle. Hankkeen loppupuolella päätin tehdä hyvin yksinkertaisen kyselyn Keuruun kaupungin ja Keulinkin henkilöstölle ennakoinnista. Kysely avattiin julkisesti myös OpinKeuruun sivuilla, joten siihen oli mahdollista vastata laajemminkin.

Kyselyn suppeatkin tulokset osoittavat sen, että ennakointi käsitetään hyvin monin erilaisin tavoin. Toiset puhuvat toimialan tulevaisuudesta siinä missä toiset pohtivat oman työpaikan tulevia toimia ja työjärjestelyjä. Toki molemmissa on kyse ennakoinnista.

Innostusta aihetta kohtaan Keuruulla on. Hankkeen järjestämät ennakointiwebinaarit herättivät paljon paikallista kiinnostusta. Keuruulta osallistuttiin myös noin parinkymmenen henkilön voimin valtakunnallisen ja Keuruun oman korkeakouluvision työpajaan. Aktiivisten määrä ei yllättänyt, sillä koulutustoimijoiden ekosysteemi toimii Keuruulla varsin hyvin ja kokoontumisia järjestetään säännöllisesti. Jo ennen hanketta toisen asteen johtoryhmä sekä Keski-Suomen korkeakoulujen Keuruu-työryhmä kokoontuivat säännöllisesti.

Hankkeen aikana käynnistimme kolmannenkin työryhmän, sillä Gradian, Saskyn, Sedun ja Tredun kesken aloitettiin nelikkopalaverit, joissa pohdittiin yhteistyötä Keuruun, Mänttä-Vilppulan, Virtain ja Ähtärin koulutustoimijoiden kesken. Kaikissa neljässä kunnassa järjestetään ammatillista koulutusta ja oppilaitosten pääkampukset sijaitsevat verrattain kaukana. Haasteet ja mahdollisuudet ovat yhteisiä. Tavoitteena on jatkaa yhteistä keskustelua myös hankkeen jälkeen, jotta koulutusmahdollisuudet näissä neljässä seutukaupungissa turvataan jatkossakin vaikkapa keskinäisen yhteistyön avulla.

Opinpolku syntyy tiiviissä yhteistyössä yrityksen ja oppilaitoksen välillä

Keuruulaisen Opinpolun mahdollisuudet mallinnettiin hankkeen aikana. Prosessi käynnistyy yrityksen oppimisympäristön tunnistuksella, joka tehdään Paikko-tunnistuksena. Tavoitteena on tehdä tunnistus yhdessä oppilaitosten kanssa, jolloin työkokeilija tai harjoittelija voisi parhaassa tapauksessa saada suoran hyväksilukumahdollisuuden Paikko-osaamistodistuksellaan tietyistä tutkinnonosista. Toinen tärkeä osa opinpolutusta on työpaikkaohjaajakoulutuksen käyminen. Vaikka oppilaitos vastaa opetuksesta, on työpaikalla osattava perehdyttää ja ohjata harjoittelijoita ja uusia työntekijöitä. Näiden toimenpiteiden jälkeen yritys ja oppilaitos palaveeraavat ja miettivät tarkoituksenmukaisimpia keinoja työvoimapulan selättämiseksi ja yhteistyön käynnistämiseksi. Akuutissa työvoimapulassa nopein vaihtoehto on usein rekrykoulutus, mutta työntekijöiden kouluttautumista kannattaisi jatkaa työn ohessa sen jälkeenkin aina tutkintoon asti. Tässä prosessissa näyttäytyvät ne työvaiheet, joita yrityksessä työskennellessä on mahdollista oppia ja niiden pohjalta oppilaitos ja yritys voivat rakentaa yhteisen ”talokirjan”, johon kuvataan opiskelijan tai uuden työntekijän oppiminen yrityksessä kohti tutkintoa.

Työllisyyden kuntakokeilun kanssa järjestettiin hankkeen aikana useita koulutusinfoja työttömille. Tiedotustilaisuuksissa työttömille työnhakijoille kerrottiin Keuruun seudun koulutusmahdollisuuksista. Aluksi infoja toteutettiin yhteistyössä Gradian ja Sasky MSKK:n kanssa, mutta myöhemmin myös Tredu ja Sedu tulivat mukaan infoihin. Osa tiedotustilaisuuksista oli myös alakohtaisia ja niihin kutsuttiin mukaan myös alan yrityksiä, mutta valitettavasti yritykset eivät osallistuneet tilaisuuksiin. Myös CV-klinikkaa kokeiltiin. Tietoiskuja tullaan jatkamaan myös hankkeen jälkeen.

Lukion ja yläkoulun kanssa pyrittiin kehittämään yritysyhteistyötä. Yksi yritys saatiin pitämään oppituntia molempiin oppilaitoksiin. TET-harjoittelua pyrittiin saamaan näkyvämmäksi ja arvostetummaksi #TetKeuruu-hashtagin avulla. Lounais-Suomen Koulutuskuntayhtymä Novidan mallin mukaan Keuruulle rakennettiin hankkeessa sähköisinä lomakkeina täytettävät yritystietokortit oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön tiivistämiseksi. Opiskelijoille ja yrityksille luotiin omat korttinsa, joissa on mahdollista kertoa omia toiveitaan yhteistyöstä. Keuruun joustavan perusopetuksen JoPO-luokan kanssa pilotoitiin kortteja. Tavoitteena on, että kaikki opiskelijat täyttävät yritystietokortit ainakin seitsemännen luokan ja lukion ensimmäisen luokan alussa sekä uudet lähihoitaja/hoiva-avustajaopiskelijat ja TUVA-ryhmän opiskelijat. Lukiolaisille tarjottiin mahdollisuuksia osallistua korkeakouluviikon lisäksi myös TAMKin järjestämille ilmaisille kurkistuskursseille. Kursseille ilmoittautui neljä henkilöä, mutta lopulta vain yksi opiskelija käytti mahdollisuutta hyväkseen. Hän antoi positiivista palautetta verkkokurssista.

Myös Jatkuvan Oppimisen Palvelukeskuksen JotPan #OsaaminenNäkyviin –viikolla oltiin mukana. Hankkeessa suunniteltu Unelmakartta-työskentely valittiin Sitran teemaviikon valtakunnalliselle vinkkisivustollekin. Unelmakarttaa pilotoitiin Keuruulla lukion yrittäjyyskurssilaisten kanssa. Myöhemmin hankkeen aikana syntyi Unelmakartan pikkusisar ”Mitäs jos minäkin ennakoisin?”

Teimme yhteistyötä All In Ed –hankkeen kanssa ja mietimme paljon nivelvaiheen tuen asioita. Yhtymäkohtia löytyi paljon. Moni aikuisille alanvaihtajille suunniteltu malli toimi myös nuorten tapauksessa – ja päinvastoin.

Tiedottamista tarvitaan – koulutusasiat on saatava esille

Hankkeen aikana todettiin, että koulutusasioista tiedottaminen on sirpaleista ja melko näkymätöntä. Koulutusmaailman uudistusten vuoksi ajantasaista tiedotusta ja uusien mahdollisuuksien sekä muutosten sanoittamista tarvitaan paljon. Yrittäjille järjestettiin hankkeen alussa kaksi infotilaisuutta, toinen livetilaisuutena ja toinen lyhyenä verkkoinfona, mutta ne eivät valitettavasti herättäneet kiinnostusta, joten infotilaisuuksista luovuttiin. Yrityksille hankkeen toimista tiedotettiin pääsääntöisesti Keulinkin kautta, muun muassa uutiskirjeissä.

Koulutusasioiden paremman näkyvyyden saamiseksi pidettiin yhteistyöpalaveri SuurKeuruun kanssa. Sovimme neljästi vuodessa ilmestyvästä koulutuspalstasta, jossa vaihtuvat asiantuntijat kertovat ajankohtaisista koulutusasioista. Lehdelle annettiin tiedoksi myös koulutusaiheisia juttuvinkkejä, joista osasta tehtiin juttua.

Hanke oli mukana myös Jyväskylän rekrymessuilla. Kokemuksia vaihdettiin sekä yhteistyökuvioita mietittiin useiden eri tahojen kanssa, muun muassa Etelä-Pohjanmaan OpinLakeus-verkoston kanssa. Keuruun hankkeen tekemiset herättivät paljon valtakunnallista kiinnostusta ja projektipäällikkönä sainkin useita kutsuja tulla kertomaan hankkeesta aina Itä-Suomea myöten.

Kun katson hankekautta taaksepäin, olen tyytyväinen. Keurusseudulla toimivien oppilaitosten opiskelijamäärät eivät ole laskeneet, vaikka ikäluokat pienenevät. Työllisyystilastojen suunta oli laskeva, kunnes ukrainalaiset tulivat mukaan tilastoon. Hankkeessa on selvitetty myös kansainvälisten opiskelijoiden ja työvoiman saamista paikkakunnalle. Myös kansainvälisiä harjoittelijoita olisi saatu Keuruulle, mutta kielimuurin vuoksi he eivät valitettavasti paikkakunnalle päätyneet. Syksyllä alkava TUVA-koulutus mahdollistaa aiempaa helpommat opintopolut ja kieliopinnot myös maahanmuuttajataustaisille.

Väittäisin, että olen onnistunut jonkin verran pöyhimään rakenteita, yrittänyt tehdä mahdottomistakin mahdollista sekä esittänyt kiusallisia kysymyksiä. Iso laiva kääntyy kuitenkin hitaasti. Koen, etten ole saanut keuruulaisia laajassa mittakaavassa ymmärtämään lisäkoulutuksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia tai osaamisen arvoa kilpailukeinona työmarkkinoilla.

Epäilen, että korkeakoulutaustaisena toimijana olen saattanut käyttää liikaa koulutusslangia ja puhua ehkä hieman liian korkealentoisestikin asioista. Koulutus nähdään selkeästi paikkakunnalla edelleen seininä. Kerta toisensa jälkeen olen törmännyt siihen, että ”eihän meillä täällä ole”, vaikka olisi jo kymmenenkin henkilön ilmoittautuessa mukaan.

Koen, että parhaiten olen onnistunut herättämään uudenlaista vuoropuhelua keuruulaisten koulutustoimijoiden ja oppilaitosten sekä korkeakoulujen välillä. Sitä on ollut jo aiemminkin, mutta nyt keskusteluissa on tiiviimmin mukana yhä useampia keuruulaisia toimijoita.

Olen myös pyrkinyt toimimaan koko hankeajan niin, että vastuutan myös vakituisia tahoja toimimaan. Uskon tämän mahdollistavan toiminnan jatkumisen myös hankkeen jälkeen. Perintönäni jätän keuruulaisen koulutuksen suunnitelman, eräänlaisen ”työkirjan” eli ajatuksiani siitä, miten toimintoja hankkeen jälkeen jatkettaisiin ja ketkä niistä minun näkemykseni ja kokemukseni mukaan olisivat vastuussa.

Itselleni suuri opetus oli päästä tarkastelemaan koulutusmaailmaa korkeakoulun ulkopuolelta. Ymmärsin hankkeen aikana useaan otteeseen konkreettisesti sen, miten monet itsestäänselvyydet eivät suinkaan olekaan sellaisia oman kuplani ulkopuolella. Jo pelkästään osaamisen merkitys suhteessa henkilön ja yritysten kehittymiseen ei olekaan kaikille itsestäänselvyys. Toivonkin, että koulutusasioista keskustelu ja mahdollisuuksien sanoittaminen jatkuvat Keuruulla hankkeen jälkeenkin.

Minä kiitän ja kuittaan.

Heli Antila,
projektipäällikkö Ketterää osaamista -hanke