Seutukaupunkien hallitusohjelmatavoitteet

Seutukaupunkiverkoston hallitusohjelmatavoitteiden avulla pyritään turvaamaan osaavan työvoiman saatavuutta sekä muun muassa liikenteellisen saavutettavuuden kehittämistä seutukaupungeissa. Tässä seutukaupunkien kärjet seuraavaan hallitusohjelmaan.

Seutukaupungit osana kaupunkipolitiikkaa

• Seutukaupungit on tunnistettu ja tunnustettu osana suomalaista kaupunki- ja aluepolitiikkaa. Monimuotoisella kaupunkipolitiikalla voidaan tukea alueiden sekä erikokoisten kaupunkien vahvuuksia ja näin hyödyntää niiden potentiaali.

• Seutukaupunkipolitiikkaa tulee tarkastella ja toteuttaa ministeriö- ja hallintorajat ylittäen. Seutukaupunkiohjelman toimeenpanoa tulee jatkaa ja tarkastella sen painopisteitä suhteessa tunnistettuihin elinvoiman kehittämistarpeisiin. Jatkuvuus ohjelmatyössä tukee seutukaupunkien pitkäjänteistä kehittämistä.

Osaavan työvoiman pohjana on panostukset koulutukseen ja laajaan TKI-toimintaan

• • Osaavan työvoiman saanti on varmistettava seutukaupunkien yrityksille ja työelämälle, ja tässä erityisesti ammatillisen koulutuksen järjestämisellä on merkittävä rooli. Toisen asteen oppilaitokset ovat keskeisessä asemassa seutukaupunkien elinvoiman kannalta. Toisen asteen koulutus tulee jatkossakin olla pääosin kuntaperusteisesti järjestettyä. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupasäätelyä on tarpeen joustavoittaa.

  • Ammattikorkeakouluilla on olennainen rooli alueellisten ekosysteemien rakentamisessa ja kehittämisessä. Parhaiten seutukaupunkien tarpeisiin vastataan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten sekä alueen työ- ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Teknisen alan ammattikorkeakoulutuksen laajentaminen nykyistä laajemmin seutukaupunkeihin luo pohjan alueiden pitkän tähtäimen kestävämmälle tulevaisuudelle.

  • Elinkeino- ja työelämän osaajapula alueilla tulee huomioida seutukaupungit kattaen riittävässä laajuudessa uusia koulutusalojen järjestämislupia myönnettäessä.

  • Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksissa tulisi nykyistä paremmin huomioida keskisuurten ja pienten yritysten sekä ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet osallistua TKI-toimintaan. Innovaatioita syntyy myös käytännön tekemisen tasolla, missä tekijöillä on vahva soveltavan tutkimuksen tai ammatillisen koulutuksen tausta.

  • Digitalisaation mahdollisuudet ja monipaikkainen opiskelu tulee koulutusratkaisuissa pystyä hyödyntämään täysimääräisesti.

  • Suomi tarvitsee kansainvälistä työvoimaa. Työssä olevien maahanmuuttajien eteneminen seuraaviin työtehtäviin tai alan vaihto tulee olla joustavampaa. Työelämän, yritysten ja Migrin yhteistyötä sekä kommunikaatiota on parannettava. Työlupakäytäntöjä tulee keventää ja nopeuttaa sekä harkita uudelleen organisointia.

Asuminen, liikenteellinen saavutettavuus ja toimivat verkkoyhteydet

• Myös seutukaupungeissa on tarve sopimukselliselle yhteistyölle valtion kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja haettaessa.

• Seutukaupungit ovat seutujensa työssäkäyntialuetta, joten lähialueen infra vaatii myös ylläpitoa.

• Seutukaupungit ovat keskeisiä raskaan teollisuuden ja vientiteollisuuden paikkakuntia – kansalliset ja kansainväliset riittävän kapasiteetin turvaavat liikenneratkaisut myös kasvukeskuksien ulkopuolella ovat kriittisiä koko Suomen elinvoiman kannalta. Alemmasta tieverkostosta on myös tärkeää huolehtia tavaroiden ja ihmisten liikkumisen sekä viennin edistämiseksi.

• Seutukaupunkien ja maakuntakeskusten välisen sekä näiden rajojen ylittävän liikenteen tulee olla julkisen henkilöliikenteen, tieverkon sekä raideliikenteen käytön kannalta sujuvaa.

• Polttoaineveroa tulisi porrastaa joukkoliikenteen käyttömahdollisuuksien mukaan. Iso osa maasta on ilman joukkoliikennettä ja jos haluamme, että ihmiset voivat asua eri puolilla maata, tulee polttoaineveroa tarkastella. Joukkoliikenteen järjestämisen osalta tulee arvioida, minkälaiset ratkaisut toimisivat seutukaupungeissa.

• Joukkoliikenteen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida vapaa-ajan ja matkailun tarpeet työmatka- ja koululiikenteen ohella. Matkailuliikenne tuo uusia käyttäjäryhmiä joukkoliikenteeseen.

• Etätyöskentely ja -opiskelu ovat lisääntyneet viime vuosina. Hybridityö on tullut jäädäkseen. Seutukaupungit tarjoavat vaihtoehdon viihtyisäksi ja turvalliseksi asuinympäristöksi sekä sujuvat työskentelymahdollisuudet asuinpaikkaansa pohtiville. Etätyöskentelyn takaamiseksi on huolehdittava, että nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentaminen seutukaupunkeihin

Vihreä siirtymä ja energiakysymykset

• • Vihreä siirtymä ulottuu lähes kaikkiin yhteiskunnan toiminnan osa-alueisiin, kuten teollisuuteen, energian- ja ruoantuotantoon, liikkumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen. Seutukaupungit edistävät ilmastoneutraaleja ja vähähiilisiä ratkaisuja, ja näihin panostamiseen tulee vahvasti kannustaa myös valtion taholta.

  • Tuulivoiman osalta kunnalle tulevan kiinteistöveron tulee säilyä vähintään nykyisellä tasolla. Tämä lisää paikallista hyväksyntää tuulivoimahankkeille kunnan talouden hyötyessä uusista tuulivoimainvestoinneista.

  • Biokaasutuotannon edistämiseksi tarvitaan korkeampia investointitukia ja tähän liittyviä kuljetustukia tulee myös tarkastella.

  • Tuuli- ja aurinkovoimassa tulee ensisijaisesti hyödyntää maakaapelointia. Maanomistajien tulee saada nykyistä isommat korvaukset maaperästä, jota tuuli- ja aurinkovoimayrityksen lunastavat.