Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan

Kuntamarkkinoiden paneelissa keskusteltiin osaavan työvoiman saatavuudesta. Kaikki panelistit korostivat maahanmuuton tärkeyttä ja onnistunutta kotouttamisprosessia.

– Kun katsotaan syntyvyyttä ja väestöpyramidia, kyllä me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, totesi Helsingin kaupungin apulaispormestari Daniel Sazonov.

Työvoimapula on iso haaste muun muassa sote-alalla.

– Kaikki meidän tänä vuonna syntyvät lapset pitäisi kouluttaa hoitajiksi, ja silti sekään ei riitä. Työperäinen maahanmuutto on ratkaisu, totesi Kontiolahden kunnanjohtaja Jari Tuononen.

Seutukaupunkiverkoston puheenjohtaja, Kurikan kaupunginjohtaja Anna-Kaisa Pusa painotti, että työperäisten maahanmuuttajien pitää löytää paikkansa paikallisessa yhteisössä. Pitää kiinnittää huomiota myös muuhun elämään työpaikan lisäksi.

– Kulttuuri on tärkeää. Musiikki on yhteinen kieli. Tarvitaan kirjastoja. Tarvitaan yhdistyksiä, kolmatta sektoria.

Integroitumista peräänkuulutti myös Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä.

– Kuhmo on monikielinen paikkakunta ja meillä on pitkään ollut venäjänkielisiä työntekijöitä. Vaikka he ovat olleet pitkään, monet eivät ole integroituneet. Paljon on ulkomailta vaimoksi tulleita, jotka eivät ole koskaan päässeet yhteisöön mukaan.

Määttä toteaa, että palveluprosessin näkökulmasta maahanmuuttaja ei juuri poikkea kotimaisesta tulomuuttajasta. Tarpeet ovat samat. Kielitaito vain erottaa.

Pitovoiman parantamisesta työpaikoilla Tuononen mainitsi esimerkkinä esimiestyön, johon Kontiolahden kunnassa on satsattu. Lähiesimiesten merkitys on tärkeä. Daniel Sazonov totesi, että kaikki lähtee siitä, että lähiesimies haluaa itse kehittää johtamistaan, ja siihen tarjotaan koulutusta.

Lääkkeitä työvoimapulaan teknologiasta ja koulutuksesta

Teknologia ja robotisaatio on yksi ratkaisu työvoimapulaan. Siitä voidaan saada apua sellaisiin töihin, mitä emme vielä tällä hetkellä osaa ajatella.

Myös koulutus on yksi keino edistää osaavan työvoiman saatavuutta. Tytti Määttä kertoi esimerkkejä siitä, miten osaavan työvoiman saatavuutta on edistetty.

– Oppisopimuskoulutukset ja täsmäkoulutukset ovat sitä, mitä on jo tehty. Työpaikkoja on opinnollistettu. Koulutussopimukset yritysten kanssa on yksi keino.

Kouluttamista jatketaan, mutta pian alkaa olla se tilanne, ettei ole enää reserviä, mitä kouluttaa. Tulomuuttoa ja paluumuuttoa tarvitaan.

Anna-Kaisa Pusa nosti esiin Suomeen sotaa paenneet ukrainalaiset.

– Ukrainasta on tullut työikäistä väestöä. Sieltä on tullut lapsiperheitä.

Pusa painotti, että keskustelu Migrin kanssa on tärkeää.

Teksti: Mira Torvinen-Määttä