Etätyö on seutukaupungeille mahdollisuus

Kun projektipäällikkö Jani Väisänen lähti tekemään työvoimantarpeen ennakointia Kuusamon kaupungissa, hän huomasi, että on tapahtunut murros. Ennen koronaa ajateltiin, että kaupungissa on tällaisia työnantajia ja tarvitaan tällaisia työntekijöitä. Nyt potentiaalinen työnantaja tai työntekijä on missä tahansa Suomessa tai jopa maailmalla. Digitalisaatio ja etätyö rikkoo perinteisten työssäkäyntialueiden rajoja.

– Toki kansainvälisesti tiellä on vielä lainsäädännöllisiä esteitä. Nekin muuttuvat ajan kanssa, Väisänen toteaa.

Jani Väisänen on etätyön tuomasta murroksesta silmin nähden innoissaan.

– Ajattelutavan muutos kohti paikkariippumatonta työtä niin suuri, että emme enää edes huomaa sitä. Se on arkista korona-ajan jälkeen. Etätyön tulemisesta on puhuttu 90-luvulta asti. Nyt se on todellista.

Seutukaupungeissa on hyvän elämän ainekset

Seutukaupungeista voi tehdä töitä pääkaupunkiseudulle ja toisinpäin. Väisäsen mukaan digitalisaatio on seutukaupunkien näkökulmasta onnenpyörän pyöräytys, jossa niillä on mahdollisuus voittaa. Seutukaupunkien vetovoimatekijöitä ovat muun muassa luonnonläheisyys ja turvallisuus sekä edullinen asuminen. Mitä pitäisi tehdä, että etätyötä haluttaisiin tehdä nimenomaan seutukaupungeissa?

– Toimenpiteillä rakennetaan muuttajille luottamus siihen, että heidät otetaan lämpimästi vastaan, kun he vaihtavat sosiaalista yhteisöä, Väisänen toteaa.

Usein isommasta kaupungista tulevat pelkäävät pienuutta ja ajatusmaailman ahtautta. Seutukaupungeissa tulee Väisäsen mukaan luoda ilmapiiriä, jossa kaikki otetaan vastaan. Kansainvälistyminen tuo ja on jo tuonut ajatteluun avaruutta.

Korona-aika on lisännyt suurten kaupunkien asukkaiden kiinnostusta muuttaa väljemmille alueille. Tämä ilmenee muun muassa Maaseutubarometrista. Myös maailmalla on merkkejä mahdollisesta kaupungistumistrendin käännöksestä. Vuonna 2021 Suur-Tokion väkiluku pieneni 50 000 asukkaalla.

Digitalisaatio muuttaa monia aloja. Jotkin ammatit ovat väistämättä Väisäsenkin mielestä sellaisia, jotka vaativat pitkälti läsnäoloa.

– Myös läsnäolo nousee ansaitsemaansa arvoon. Mielelläni näkisin esimerkiksi ikäihmisten hoidon sellaisena.

Kuntalaisuutta kahdessa kunnassa

Digitalisaatio ja monipaikkaisuus vaikuttavat myös opiskeluun. Seutukaupungeista on perinteisesti lähdetty korkeakouluopintoihin isoihin kaupunkeihin. Nyt korkeakouluopinnoissakin on enemmän etämahdollisuuksia ja joustavuutta, joka mahdollistaa opiskelun myös seutukaupungista käsin.

– Yksi asia, josta ollaan Ketterää osaamista -hankkeessa keskusteltu, on valtakunnallinen tenttipäivä. Opiskelija voisi osallistua tenttiin omassa kotikunnassaan esimerkiksi kunnantalolla tai kirjastossa. Kun tenttiin myös luetaan omassa kotikunnassa, opiskelijat voivat viettää pitkiä aikoja seutukaupungeissa, Väisänen pohtii.

Kuusamon kaupunki on pyrkinyt saamaan kaksoiskuntalaisuuden Suomessa mahdolliseksi jo vuonna 2015. Asia eteni eduskuntaan asti. Kaksoiskuntalaisuus edellyttäisi kuitenkin perustuslain muuttamista, sillä lain mukaan verotus ja äänioikeus ei ole mahdollista useammassa kuin yhdessä kunnassa. Väisänen kertoo, että kaksoiskuntalaisuutta tulisi tarkastella uudestaan jättämällä i-kirjain pois. Kyse olisi ”kaksoskuntalaisuudesta”.

– Me tarvitsemme kaksoskuntalaisuuden alkaneen digiajan välttämättömänä uudistuksena, Väisänen sanoo.

Etätyöläisen kuntalaisuus voi tällöin olla osittain kahdessa asuinkunnassa.

Teksti: Mira Torvinen-Määttä