Seutukaupunkien teollisuuteen työvoimaa Intiasta

SEUTUKAUPUNKIrekryn pilottihankkeen myötä intialaisia teollisuusalan osaajia rekrytoitiin eri puolelle Suomea CNC-koneistajiksi ja hitsaajiksi. Pilottihanke paljasti paitsi intialaisen ja suomalaisen työkulttuurin erot myös suomalaisen byrokratian haastavuuden. Työnantajat ovat olleet tyytyväisiä ahkeriin ja tunnollisin ammattilaisiin.

SEUTUKAUPUNKIrekryn pilottihankkeen tavoitteena oli kokeilla, olisiko kansainvälisestä rekrytoinnista apua Suomen teollisuusalan työvoimapulaan. Yhteistyökumppaniksi  SEUTUKAUPUNKIrekry löysi rekrytointi- ja henkilöstövuokrapalvelu Kaiku HR:n, jolla on taustallaan aiempaa rekrytointikokemusta intialaisista insinööreistä. Pilottihankkeen alkuvaiheesta on kerrottu tarkemmin tässä aiemmassa Seutukaupunkiosaajat-blogitekstissä. 

Mukaan pilottiin saatiin useita teollisuusalan yrityksiä, jotka ennakkoluulottomasti lähtivät kokeilemaan työvoiman palkkausta Intiasta. Paikallisena kontaktina Kaiku HR:llä toimii tytäryhtiö FillFinn.

– FillFin validoi hakemukset Intiassa, jonka jälkeen haastattelemme hakijat. Kriteerinämme on riittävä ammattitaito, osaaminen ja kielitaito, kertoo Kaiku HR:n HR-päällikkö Anniina Aho.

Työperäinen maahanmuutto törmää suomalaiseen byrokratiaan

SEUTUKAUPUNKIrekry-hankkeen myötä maahan saapuneet intialaiset CNC-koneistajat ja hitsarit ovat aloittaneet työnsä eri puolella Suomea: Raahessa, Raumalla, Parkanossa, Salon Halikossa sekä Oulussa.

– Vähän jännitti, kuinka he suomalaisiin pikkukaupunkeihin asettuvat, mutta toistaiseksi kaikki ovat olleet aivan ihastuneita. He arvostavat luontoa, suomalaista elintasoa ja sitä, että kadulla voi iltasella kulkea vapaasti aivan yksinkin, Kaiku HR:n Anniina Aho kertoo.

Kansainvälinen rekrytointi on tuonut mukanaan myös haasteita. Työlupien saanti ei tunnu noudattavan mitään logiikkaa: osa luvista saapuu erittäin pian, osaa joudutaan odottamaan kuukausikaupalla. Alkuun oli lisäksi hankalaa löytää pankkia, joka suostuisi avaamaan ulkomailta saapuneille suomalaisen pankkitilin palkanmaksua varten.

Myös työpaikalla törmättiin kulttuurieroihin. Intiassa auktoriteetin asema on vahva, eikä töiden tekemistä sallita ilman työantajan tarkkaa määräystä. Suomessa taas uskotaan enemmän omatoimisuuteen.

–  Erot toimintatavoissa aiheuttivat ristiriitoja, mutta kun he pääsivät kiinni suomalaiseen toimintamalliin, tilanne parantui. Jatkossa pyrimme ottamaan tämän eron paremmin huomioon jo perehdytystilanteessa, Aho kertoo.

Työntekijöinä intialaiset ovat ahkeria ja tunnollisia.

– Viime vuonna saapuneiden intialaisten kanssa on jo solmittu jatkosopimuksiakin, niin tyytyväisiä heidän työhönsä on täällä oltu, Aho iloitsee.

Vaikka SEUTUKAUPUNKIrekryn pilottihanke on jo saatettu päätökseen, Kaiku HR:n rekrytointi Intiassa jatkuu tulevaisuudessakin. Intialaiset ovat osaavaa, koulutettua väkeä. Suuren väestömäärän maassa monet erittäin pätevät henkilöt päätyvät hitsareiksi tai vastaaviin töihin. Maahan saapuneilla intialaisilla on intoa kotiutua Suomeen. He haaveilevat siitä, että saisivat tuotua myös perheensä tänne asumaan.

– Suomi on maailman onnellisin maa, sen he muistavat aina mainita, Anniina Aho nauraa. 

SEUTUKAUPUNKIrekry-hankkeen myötä saapuneet intialaiset CNC-koneistajat ja hitsarit ovat aloittaneet työnsä.