Nordec saa vahvistusta ulkomailta: Kielitaito on se tekijä, millä pääsee osaksi porukkaa

Teollisuusalan työvoimapulaan haetaan ratkaisuja monipuolisesti. Ylivieskassa Nordec on tarttunut haasteeseen ja lähtenyt hakemaan lisävahvistusta ulkomaalaistaustaisista osaajista. Ammattitaitoisia tekijöitä Ylivieskan tehtaalle on saatu Unkarista ja Venäjältä.

- Ensimmäiset unkarilaiset tulivat jo 2011. He olivat Suomessa asuvia, edellisestä työpaikasta lomautettuja hitsaajia. Pikkuhiljaa sana porukassa levisi ja meillä on unkarilaisia nyt jo seitsemän. Heidän lisäkseen ollaan Venäjän puolelta palkattu saman verran vuokratyöfirman kautta. Heinäkuussa tulee vielä kaksi lisää, kertoo yksikön päällikkö Jouni Korkiakangas Ylivieskan Nordecilta.

Nordec Group Oyj on liikevaihdolla mitattuna yksi johtavista rakennushankkeissa käytettävien teräsrunkorakenteiden ja julkisivuratkaisujen toimittajista Pohjoismaissa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Sillä on vahva asema Keski- ja Itä-Euroopan CEE-maissa Puolassa, Liettuassa, Tšekin tasavallassa ja Slovakiassa. Yhtiön viidestä tehtaasta kolme sijaitsee Suomessa. Nordecin ammattilaisten käsissä valmistuvat muun muassa raskaat teollisuusrakenteet, siltarakenteet ja julkisivut kaikkialle maailmaan. Kansainvälistä rekrytointia on toteutettu Suomen lisäksi myös Puolassa.

- Olemme Puolassa muun muassa työllistäneet ukrainalaisia, jolloin rekry on toteutettu sosiaalisen vastuun näkökulmasta, pohtii Nordecin henkilöstöjohtaja Taina Hasselblad.

Valmiiksi koulutettuja ammattilaisia ulkomailta

Jouni Korkiakangas löytää kansainvälisten työntekijöiden palkkaamisesta monia positiivisia puolia. Maahan saapuvat työntekijät ovat usein koulutettuja ammattilaisia, joilla on valmiiksi hyvä ammattitaito työhönsä. Kun koti perustetaan Suomeen, ovat työntekijätkin usein pitkäaikaisia. Nordecin vahvuutena onkin työsuhteisiinsa lujasti sitoutunut henkilöstö.

Ulkomaalaista työntekijöistä ei kuitenkaan voida puhua minkään stereotyyppisen muotin kautta. Pääsääntöisesti ulkomailta tulevaan henkilöstöön pätevät ihan samat riskit ja onnistumiset kuin kotimaiseen työvoimaankin.

- Persoonastahan se enimmäkseen on kiinni. Kellä on hyvät työhalut ja -taidot niin sellainenhan on hyvä työntekijä, Jouni Korkiakangas huomauttaa.

Korkiakangas kuitenkin myöntää, että kansainvälinen rekrytointi tuo mukanaan myös haasteita. Teollisuusalan yrityksellä on tarkat turvallisuusohjeet, joita täytyy mahdollisesta kielimuuristakin huolimatta noudattaa. Taina Hasselbladin mukaan turvallisuusohjeistukset Nordecilla on toteutettu harkitusti. Monikieliset kuvakortit palvelevat oman väen lisäksi myös muita rakennustyömailla työskenteleviä ulkomaalaisia.

- Tämän lisäksi varmistetaan, että perehdytys toteutetaan kunnolla ja ymmärrettävästi. Tarvittaessa turvaudumme tulkkiin, mutta usein työporukasta löytyy henkilön äidinkieltä puhuvia apuun, Hasselblad kertoo.

Kielitaito on avainasemassa niin ikään työyhteisöön solahtaessa. Jouni Korkiakankaan mukaan he, jotka haluavat opetella suomen kielen integroituvat yhteiskuntaan ja työpaikkaan helpommin. Juttu luistaa paremmin myös kahvitauoilla.

- Kielitaito on se tekijä, millä pääsee osaksi porukkaa, Korkiakangas summaa.

Erilainen työkulttuuri saattaa asettaa haasteita myös esimiehelle. Työpaikan sisäinen hierarkia on monissa muissa kulttuureissa selvemmin näkyvillä. Tämä luo johtamiseen lisää paineita.

- Suomalaisethan ovat työssään aika itseohjautuvia, mutta monissa kulttuureissa odotetaan esimiehen aina opastavan, mitä seuraavaksi tehdään. Se vaatii enemmän manageerausta, Jouni Korkiakangas pohtii.

Teksti: Juulia Lahnaoja